Historia

Kirkko

Suur-Keuruun koillisosan eli Multian saatua rukoushuonekuntaoikeudet 1795 aloitettiin oman kirkon rakennustyöt nykyiselle paikalle. Kirkko valmistui v. 1796 ja vihittiin Loviisa Charlottan kirkoksi 11.12. Loviisa Charlotta oli silloisen Ruotsi-Suomen kruununprinssin Kustaa Aadolfin kihlattu. Vihkimisen suoritti Keuruun kappalainen Abraham Kingelin, jonka vihkiäispuhe on tallessa kirkon arkistossa.

kirkko2

Lovisa Charlotta -kirkko

Kirkon suunnittelija ja vastaava rakennusmestari oli hankasalmelainen Matti Åkergren. Hän rakensi kirkon ajan tyyliin mukaisesti puhtaaksi ristikirkoksi, kuorin sisäkatto oli pyörökaarinen. Kirkon erillinen kellotapuli valmistui v. 1810 Erkki Leppäsen johdolla.

Vuonna 1900 kirkko uusittiin täysin. Huonokuntoinen kellotapuli purettiin ja uusi tornitapuli rakennettiin goottilaiseen tyyliin kirkon itäiseen sakaraan. Kirkon kattoristeyksestä poistettiin pikkutorni eli kattoratsastaja. Vanhan tapulin paikalla on kirkkotarhassa muistomerkkinä luonnon kivipaasi, johon on kiinnitetty Raimo Mattilan kuparilaatalle kaivertama tapulin kuva teksteineen.

Alttari ja sakaristo muutettiin vastakkaiselle puolelle länsisakaraan, entisen pääsisäänkäynnin paikalle. Muutokset suunnitteli K.V. Reinius Kirkon uusintavihkimisen suoritti Porvoon piispa Herman Råberg 23.9.1900. Heikki Klemetti arvosteli muutoksia tyylittömiksi: ”molemmat on vandaalin käsi tuhonnut”.

Vuonna 1971 valkoinen kirkko sai alkuperäisen tiilenruskean värinsä. Viimeinen sisämaalaus suoritettiin v. 1987, jolloin valmistui myös erillinen alttaripöytä. Samalla poistettiin myös levyt urkuparven etuseinästä taiteilija Urho Lehtisen v. 1935 maalaamien kuvien päältä ja niinikään hänen kuorimaalauksensa ’Usko’ ja ’Toivo’ asetettiin sivulavojen ovien päälle. Viimeisin kirkon ulkomaalaus ja koristepuuosien korjaus suoritettiin kesällä 1995, jolloin uusittiin myös kirkon  risti.

Multian kirkon urut

Albanus Jurva rakensi Multian kirkon ensimmäiset urut vuonna 1902. Urut olivat 16-äänikertiaset, tuon ajan rakennustyylin mukaisesti romanttiset ja niiden sointi oli oletettavasti tyylinmukaisesti värikäs, voimakas ja perussävelvoittoinen. Runsaasta 8-jalkaisten äänikertojen määrästä voi päätellä, että urut soveltuivat erityisen hyvin virsilaulun säestykseen ja jumalanpalveluskäyttöön yleensä.

Urkujen fasadi edusti klassismia, mutta oli koristeltu paljon runsaammin kuin julkisivut tuona aikana yleensä.

Poikkeuksellisesti Multialla urut ovat vaikuttaneet kirkon interiööriin eikä päinvastoin sillä kymmenen vuotta myöhemmin rakennetun alttaritaulun muotoilussa on käytetty mallina urkujen fasadia.

Soittimen tekniikan epäluotettavuuden ja uusien urkuihanteiden takia urut ja urkukaappi purettiin 1960 ja tilalle rakennettiin sähköpneumaattiset Kangasalan urkutehtaan 28-äänikertaiset neobarokki-tyyliset urut, joihin käytettiin uudelleenäänitettynä kahdeksan äänikertaa vanhoista uruista.

V. 2006 Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n rakentamien 22-äänikertaisten uusien urkujen kaapin ja julkisivun mallina ovat olleet kirkon ensimmäiset urut.

Urkujen soinnillisen suunnittelun ja toteutuksen esikuvana on käytetty olemassa olevia Jurva-urkuja. Säilyneet kahdeksan vanhaa äänikertaa on restauroitu ja uudet äänikerrat on suunniteltu ja mitoitettu jurvalaiseen tyyliin. Urkujen äänitys on tehty ilman kompromisseja alkuperäistä sointi-ihannetta kunnioittaen. Pääsormio on voimakas ja solistinen ja toisen sormion luonne lyyrisempi ja säestävä.

Kuorisoittimeksi saatiin 1977 Karhilan lakkautetun koulun uusrenessanssityylinen urkuharmooni.

Vanhan alttaritaulun yläosa ’Kristus ristillä’ on sijoitettu kirkon peräseinälle. Taulun alaosa, joka esittää Pyhää Ehtoollista, on sijoitettu seurakuntasaliin.

Taulut lahjoitti v. 1824 Matias Gillstën. Taulujen tekijä on tuntematon, mahdollisesti Jonas Bergman (s. 1749) tai Johannes Backman. Nykyinen alttaritaulu hankittiin keräysvaroilla v. 1912. Sen on maalannut Felix Frang. Vanhin messukasukka on vuodelta 1796 ja Pyhä Raamattu v. 1776. Kirkon toinen tornikelloista on valettu v. 1829 Pietarissa ja toinen v. 1842 Tukholmassa. Vanhempi kello on siirretty uuden hautausmaan kellotorniin ja sen tilalle hankittiin uusi kello v. 1956, joka on valettu Tampereella.

Muita kirkkoesineitä

Kuoriosan barokkityylisen lyijykristallikruunun on lahjoittanut Katariina Rosenback v. 1821 ja böömiläisen kristallikruunun Maria Snellman v. 1904. 27-kynttiläinen messinkinen suuri keskikruunu on vuodelta 1844 ja on pohjalaisen messinkisepän tekemä. Puiset sivulavojen kynttiläkruunut ovat vanhan kirkon ajoilta. 15-haarainen entinen alttaripöydän kynttelikkö, vuodelta 1853 on sijoitettu pappien penkin yläpuolelle. Siinä on näkyvissä Venäjän keisarikotkat – vaakuna. Nykyiset hopeiset alttarikyntteliköt ovat Vilhulan sukuseuran lahjoittamat, maanviljelysneuvos Taavi Vilhulan toimesta.

Lukupulpettina toimii vanhan kirkon saarnatuoli, jonka apostoliset maalaukset ovatKarl Frekrik Blom’in tekemät v. 1840.  Kirkon eteisessä olevan vaivaisukon vuodelta1835 kunnosti Alpo Ruokonen 1977. Eteisessä oleva pöytä on vanhasta sakaristosta. Eteisen seinäkyntteliköt on aikoinaan tuotu Keuruun vanhasta kirkosta v. 1976. Muut niistä ovat varastossa. Kastemalja vuodelta 1974 on kuvanveistäjä Pentti Papinahonkäsialaa. Lähetyskynttelikkö otettiin käyttöön v. 1981. Taiteilija Laila Karttusenvalmistama vihkiryijy ”Kukkaköynnös” on seurakunnan naisten lahja.

Pappila

Mansardikattoisen pappilan vanhempi osa on rakennettu v. 1819. Suurempi uudistustyö tehtiin 1883, jolloin nykyinen länsipää valmistui. Pappila on suojelukohde. Viimeisin peruskorjaus tehtiin v. 1951 ja ulkomaalaus v. 1972. Pappilassa on yhdeksän huonetta. ja keittiö, huoneista kaksi on nykyään päiväkerhon käytössä. Pappilan pehtoorin tupa entisöitiin ulkoa v. 1998. Pappilan kivinavetta valmistui v. 1901 ja siinä on nykyisin puusepänverstas.

Seurakuntakoti

Arkkitehti Erkko Virkkusen suunnittelema talo, jossa on myös kirkkoherranvirasto valmistui v. 1965. Keittiön laajennus toteutettiin v. 1974 ja viimeinen laajennus tehtiin 1991. Asuinsiivessä on atriumpihoilla varustettuja henkilökunnan asuntoja. Kirkko, seurakuntatalo ja pappila ovat olleet vuodesta 2000 kaukolämmössä.

Hautausmaat

Vanhempi hautausmaa otettiin käyttöön v. 1890, kun kirkon ympärillä olevan hautausmaan käyttö päätettiin lopettaa. Pieni kappeli rakennettiin v. 1907. Multianniemen uusi hautausmaa otettiin käyttöön v. 1968, jonne valmistui vuotta ennen arkkitehti Unto Ilomäen suunnittelema kappeli kellotorneineen. Kappelissa on kuvanveistäjä Pentti Papinahon v. 1971 valmistama kookas punahonkainen alttariveistos ’Siunaava Kristus’. Kappelin soittimena on urkuharmooni.

Leirikeskus

Sinervän Ristin leirikeskus valmistui v. 1989. Sinne siirretty aitta oli alun perin pappilan kymmenysten vilja-aittana, joka sijaitsi pappilan ja kirkon välisellä alueella ja oli rakennettu 1800-luvun alkupuolella.

Seurakunta Facebookissa

Kirkkoherran virastossa myynnissä adresseja Yhteisvastuukeräyksen hyväksi, 14€ kpl. ... Katso lisääVähemmän

Katso Facebookissa
·Jaa

Tulevaan viikkoon toimintaa olkaa hyvä! 😊 ... Katso lisääVähemmän

Katso Facebookissa
·Jaa

Tulevan viikon touhuja olkaa hyvä! 😊
Keskiviikon YV-starttiin tervetuloa kaikki Yhteisvastuu-keräyksestä kiinnostuneet! Laita viestiä tai rimpauta Hansulle (040 703 5546) maanantaihin 6.11. mennessä, jos olet tulossa, niin osataan varata riittävästi sapuskaa! 😊
... Katso lisääVähemmän

Katso Facebookissa
·Jaa

Päivän sana

Päivän sana

Raamatunlause tälle päivälle

28.03.2017 | Aam. 8:11

- Koittaa aika - sanoo Herra Jumala -
jolloin minä lähetän maahan nälän.
En leivän nälkää,
en veden janoa,
vaan Herran sanan kuulemisen nälän.