Multian kirkko

Loviisa Charlottan kirkko

Kirkkoraitti 1 , 42600 Multia

Lovisa Charlotta -kirkko

Multian kirkko

Suur-Keuruun koillisosan eli Multian saatua rukoushuonekuntaoikeudet 1795 aloitettiin oman kirkon rakennustyöt nykyiselle paikalle. Kirkko valmistui v. 1796 ja vihittiin Loviisa Charlottan kirkoksi 11.12. Loviisa Charlotta oli silloisen Ruotsi-Suomen kruununprinssin Kustaa Aadolfin kihlattu. Vihkimisen suoritti Keuruun kappalainen Abraham Kingelin, jonka vihkiäispuhe on tallessa kirkon arkistossa.

Kirkon suunnittelija ja vastaava rakennusmestari oli hankasalmelainen Matti Åkergren. Hän rakensi kirkon ajan tyyliin mukaisesti puhtaaksi ristikirkoksi, kuorin sisäkatto oli pyörökaarinen. Kirkon erillinen kellotapuli valmistui v. 1810 Erkki Leppäsen johdolla.

Vuonna 1900 kirkko uusittiin täysin. Huonokuntoinen kellotapuli purettiin ja uusi tornitapuli rakennettiin goottilaiseen tyyliin kirkon itäiseen sakaraan. Kirkon kattoristeyksestä poistettiin pikkutorni eli kattoratsastaja. Vanhan tapulin paikalla on kirkkotarhassa muistomerkkinä luonnon kivipaasi, johon on kiinnitetty Raimo Mattilan kuparilaatalle kaivertama tapulin kuva teksteineen.

Alttari ja sakaristo muutettiin vastakkaiselle puolelle länsisakaraan, entisen pääsisäänkäynnin paikalle. Muutokset suunnitteli K.V. Reinius Kirkon uusintavihkimisen suoritti Porvoon piispa Herman Råberg 23.9.1900. Heikki Klemetti arvosteli muutoksia tyylittömiksi: ”molemmat on vandaalin käsi tuhonnut”.

Vuonna 1971 valkoinen kirkko sai alkuperäisen tiilenruskean värinsä. Viimeinen sisämaalaus suoritettiin v. 1987, jolloin valmistui myös erillinen alttaripöytä. Samalla poistettiin myös levyt urkuparven etuseinästä taiteilija Urho Lehtisen v. 1935 maalaamien kuvien päältä ja niinikään hänen kuorimaalauksensa ’Usko’ ja ’Toivo’ asetettiin sivulavojen ovien päälle. Viimeisin kirkon ulkomaalaus ja koristepuuosien korjaus suoritettiin kesällä 1995, jolloin uusittiin myös kirkon  risti.

Multian kirkon urut ja muita kirkkoesineitä

Albanus Jurva rakensi Multian kirkon ensimmäiset urut vuonna 1902. Urut olivat 16-äänikertiaset, tuon ajan rakennustyylin mukaisesti romanttiset ja niiden sointi oli oletettavasti tyylinmukaisesti värikäs, voimakas ja perussävelvoittoinen. Runsaasta 8-jalkaisten äänikertojen määrästä voi päätellä, että urut soveltuivat erityisen hyvin virsilaulun säestykseen ja jumalanpalveluskäyttöön yleensä.

Urkujen fasadi edusti klassismia, mutta oli koristeltu paljon runsaammin kuin julkisivut tuona aikana yleensä.

Poikkeuksellisesti Multialla urut ovat vaikuttaneet kirkon interiööriin eikä päinvastoin sillä kymmenen vuotta myöhemmin rakennetun alttaritaulun muotoilussa on käytetty mallina urkujen fasadia.

Soittimen tekniikan epäluotettavuuden ja uusien urkuihanteiden takia urut ja urkukaappi purettiin 1960 ja tilalle rakennettiin sähköpneumaattiset Kangasalan urkutehtaan 28-äänikertaiset neobarokki-tyyliset urut, joihin käytettiin uudelleenäänitettynä kahdeksan äänikertaa vanhoista uruista.

V. 2006 Urkurakentamo Veikko Virtanen Oy:n rakentamien 22-äänikertaisten uusien urkujen kaapin ja julkisivun mallina ovat olleet kirkon ensimmäiset urut.

Urkujen soinnillisen suunnittelun ja toteutuksen esikuvana on käytetty olemassa olevia Jurva-urkuja. Säilyneet kahdeksan vanhaa äänikertaa on restauroitu ja uudet äänikerrat on suunniteltu ja mitoitettu jurvalaiseen tyyliin. Urkujen äänitys on tehty ilman kompromisseja alkuperäistä sointi-ihannetta kunnioittaen. Pääsormio on voimakas ja solistinen ja toisen sormion luonne lyyrisempi ja säestävä.

Kuorisoittimeksi saatiin 1977 Karhilan lakkautetun koulun uusrenessanssityylinen urkuharmooni.

Vanhan alttaritaulun yläosa ’Kristus ristillä’ on sijoitettu kirkon peräseinälle. Taulun alaosa, joka esittää Pyhää Ehtoollista, on sijoitettu seurakuntasaliin.

Taulut lahjoitti v. 1824 Matias Gillstën. Taulujen tekijä on tuntematon, mahdollisesti Jonas Bergman (s. 1749) tai Johannes Backman. Nykyinen alttaritaulu hankittiin keräysvaroilla v. 1912. Sen on maalannut Felix Frang. Vanhin messukasukka on vuodelta 1796 ja Pyhä Raamattu v. 1776. Kirkon toinen tornikelloista on valettu v. 1829 Pietarissa ja toinen v. 1842 Tukholmassa. Vanhempi kello on siirretty uuden hautausmaan kellotorniin ja sen tilalle hankittiin uusi kello v. 1956, joka on valettu Tampereella. 

Kuoriosan barokkityylisen lyijykristallikruunun on lahjoittanut Katariina Rosenback v. 1821 ja böömiläisen kristallikruunun Maria Snellman v. 1904. 27-kynttiläinen messinkinen suuri keskikruunu on vuodelta 1844 ja on pohjalaisen messinkisepän tekemä. Puiset sivulavojen kynttiläkruunut ovat vanhan kirkon ajoilta. 15-haarainen entinen alttaripöydän kynttelikkö, vuodelta 1853 on sijoitettu pappien penkin yläpuolelle. Siinä on näkyvissä Venäjän keisarikotkat – vaakuna. Nykyiset hopeiset alttarikyntteliköt ovat Vilhulan sukuseuran lahjoittamat, maanviljelysneuvos Taavi Vilhulan toimesta.

Lukupulpettina toimii vanhan kirkon saarnatuoli, jonka apostoliset maalaukset ovatKarl Frekrik Blom’in tekemät v. 1840.  Kirkon eteisessä olevan vaivaisukon vuodelta1835 kunnosti Alpo Ruokonen 1977. Eteisessä oleva pöytä on vanhasta sakaristosta. Eteisen seinäkyntteliköt on aikoinaan tuotu Keuruun vanhasta kirkosta v. 1976. Muut niistä ovat varastossa. Kastemalja vuodelta 1974 on kuvanveistäjä Pentti Papinahonkäsialaa. Lähetyskynttelikkö otettiin käyttöön v. 1981. Taiteilija Laila Karttusenvalmistama vihkiryijy ”Kukkaköynnös” on seurakunnan naisten lahja.

 

    

 

 

 

 

 

Tapahtumat

su 6.12. klo 10.00

Kirkkoraitti 1, 42600 Multia

Sanajumalanpalvelus

Muistamme turvavälit
su 13.12. klo 10.00

Kirkkoraitti 1, 42600 Multia

Messu

Toimittajat Leppänen Aleksi, Kulju Jukka